Muistatko vielä ensimmäisen työhaastattelusi?
Et ehkä enää muista kaikkia kysymyksiä tai sitä, mitä itse vastasit. Sen sijaan saatat muistaa tunnelman, ilmapiirin ja sen, millainen olo sinulle tapaamisesta jäi. Hyvä tai huono kokemus voi säilyä mielessä yllättävän pitkään.
Minä muistan omani edelleen.
Ensimmäisessä työhaastattelussani yli 20 vuotta sitten pörssiyrityksen toimitusjohtaja kysyi minulta: ”Jos sulle sanotaan neljältä iltapäivällä, että sun täytyy jäädä ylitöihin, niin onko sulla joku kotona kitisemässä ruokaa?”
Pari viikkoa myöhemmin olin toisessa työhaastattelussa. Siellä kolme hyväntuulista haastattelijaa esitteli työpaikkaa ja totesi pilke silmäkulmassa: ”Meillä on toimistolla nyrkkeilysäkki, johon voi kiinnittää pomon kuvan, jos siltä tuntuu.” Päädyin tähän työpaikkaan, eikä nyrkkeilysäkille koskaan löytynyt kyseistä käyttöä.
Näistä haastatteluista on kulunut reippaasti yli kaksi vuosikymmentä. Silti muistan ne edelleen. En siksi, mitä työtehtäviä niissä esiteltiin, vaan siksi, millaisen kuvan ne loivat työnantajasta.
Työhaastattelu on paljon enemmän kuin rekrytointitilanne
Työhaastattelun tarkoituksena on selvittää, sopivatko työnhakija ja työtehtävä toisilleen. Samalla tapahtuu kuitenkin jotakin muutakin. Jokainen kohtaaminen rakentaa työnantajamielikuvaa.
Työnhakija muodostaa käsityksensä organisaatiosta sen perusteella, miten häntä kohdellaan. Millainen tunnelma haastattelussa on? Ollaanko aidosti kiinnostuneita hakijasta? Arvostetaanko hänen aikaansa? Saako hän riittävästi tietoa tehtävästä ja organisaatiosta?
Yksittäinen haastattelu voi vaikuttaa siihen, miten työnhakija puhuu yrityksestä vielä vuosienkin päästä. Kokemus ei jää vain hänen omaksi tiedokseen, vaan se leviää helposti myös ystäville, kollegoille ja ammatillisille verkostoille.
Jokainen kohtaaminen rakentaa yrityksen mainetta
Työnantajamielikuvaa rakennetaan usein huolellisesti verkkosivuilla, rekrytointikampanjoissa ja sosiaalisessa mediassa. Silti yhden haastattelijan käytös voi vahvistaa tätä mielikuvaa – tai romuttaa sen hetkessä.
Edelleen yli 20 vuoden jälkeen muistan ensimmäisen haastatteluni kommentin, vaikka yrityksessä on sen jälkeen vaihtunut jo useampi toimitusjohtaja. Yksi ihminen onnistui jättämään niin vahvan muistijäljen, että se väritti käsitystäni koko organisaatiosta.
Juuri siksi jokainen rekrytointiin osallistuva edustaa samalla koko työnantajaa.
Työnhakija arvioi työnantajaa yhtä paljon kuin työnantaja työnhakijaa
Työhaastattelusta puhutaan usein tilanteena, jossa työnhakija yrittää vakuuttaa työnantajan. Todellisuudessa kyse on kahdensuuntaisesta arvioinnista.
Myös työnhakija pohtii, haluaako hän työskennellä juuri tässä organisaatiossa. Millainen johtamiskulttuuri yrityksessä on? Miten ihmiset kohtelevat toisiaan? Vaikuttaako työpaikka sellaiselta, jossa voisi viihtyä ja onnistua?
Siksi työhaastattelu ei ole kuulustelu vaan keskustelu. Parhaimmillaan molemmat osapuolet pyrkivät selvittämään, olisiko yhteistyö toimiva.
Pienetkin asiat jäävät mieleen
Työnhakijalle merkityksellisiä eivät ole vain haastattelukysymykset. Joskus mieleen jäävät aivan arkiset asiat.
Olen itse istunut odotustilassa pitkään yli sovitun haastatteluajan ja alkanut jo miettiä, olinko tullut oikeaan paikkaan. Toisessa tilanteessa sovimme haastattelun heti aamuksi ennen lentomatkaani. Haastattelu alkoi ajallaan hieman seitsemän jälkeen, ja ehdin suoraan lentokentälle. Myöhemmin samana päivänä sain puhelun, jossa minulle tarjottiin työpaikkaa.
Nämä kokemukset muistuttavat siitä, kuinka paljon pienetkin asiat viestivät organisaation toimintatavoista. Hakijan ajan kunnioittaminen, selkeä viestintä ja hyvä valmistautuminen kertovat usein enemmän yrityskulttuurista kuin yksikään esittelykalvo.
Hyvä rekrytointikokemus kantaa pitkälle
Kaikki hakijat eivät voi tulla valituiksi. Siitä huolimatta jokainen voi lähteä rekrytointiprosessista hyvän kokemuksen kanssa.
Hyvin hoidettu rekrytointi lisää luottamusta työnantajaan, vahvistaa työnantajamielikuvaa ja kannustaa hakemaan uudelleen myöhemminkin. Samalla se vaikuttaa siihen, millaisena organisaatiosta puhutaan eteenpäin.
Olen itse haastatellut työurani aikana satoja työnhakijoita. Se on opettanut minulle yhden tärkeän asian: jokainen haastattelu voi olla ainut kohtaaminen kyseisen ihmisen kanssa. Siksi olen pyrkinyt siihen, että jokainen lähtisi tilanteesta kokien tulleensa kohdatuksi arvostavasti – riippumatta siitä, eteneekö hän rekrytoinnissa vai ei.
Maailma on pieni
Työelämässä ihmiset kohtaavat toisensa usein uudelleen. Entisestä asiakkaasta voi tulla työkaveri, aiemmasta rekrytoitavasta yhteistyökumppani tai vuosien takaisesta haastattelijasta asiakas.
Siksi sekä työnhakijan että työnantajan kannattaa muistaa, että jokainen kohtaaminen jättää jäljen. Ammattimainen, arvostava ja hyvin valmisteltu työhaastattelu hyödyttää lopulta kaikkia osapuolia – myös pitkällä aikavälillä.
Millainen työhaastattelu on jäänyt sinulle erityisen hyvin mieleen? Ja mikä siinä vaikutti eniten – itse kysymykset vai se, miten sinut kohdattiin?
Lue myös:
***
Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.