Muistan lukeneeni Ylen uutisen, jossa käsiteltiin terveyskeskusten vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä. Jutussa nuori lääkäri kiteytti ongelman osuvasti:
”Lääkäri joutuu aloittamaan ihan kylmiltään niin tietojärjestelmien kuin paikallisten käytäntöjen osalta. Nuoret lääkärit haluavat töihin paikkaan, jossa perehdytys on hoidettu kunnolla.”
Kommentti jäi mieleeni, koska se tiivistää hyvin yhden työelämän tärkeimmistä asioista. Perehdytys ei ole vain uusien työtehtävien opettelua. Se on ensimmäinen viesti siitä, miten organisaatio kohtelee ihmisiään.
Olen saanut työurallani kehittää perehdytysohjelmia, osallistua lukuisiin perehdytyksiin ja valmentaa nuoria heidän siirtyessään ensimmäisiin työpaikkoihinsa. Näiden kokemusten perusteella olen vakuuttunut siitä, että hyvä perehdytys vaikuttaa paljon laajemmin kuin siihen, kuinka nopeasti uusi työntekijä oppii työnsä.
Perehdytys rakentaa ensimmäisen kokemuksen työpaikasta
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa perehdyttämään työntekijän työtehtäviin, työvälineisiin ja turvallisiin työtapoihin. Käytännössä perehdytys on kuitenkin paljon enemmän kuin lakisääteinen velvollisuus.
Ensimmäiset työpäivät rakentavat käsitystä siitä, millaiseen työyhteisöön uusi työntekijä on tullut. Onko täällä lupa kysyä? Saako virheitä tehdä? Löytyykö apua, jos jokin asia mietityttää? Tunteeko uusi työntekijä olevansa tervetullut?
Juuri näissä hetkissä alkaa rakentua myös psykologinen turvallisuus – kokemus siitä, että työyhteisössä voi kysyä, oppia ja olla keskeneräinen ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Sillä on suuri merkitys sekä oppimisen että työhyvinvoinnin kannalta.
Hyvä perehdytys säästää aikaa – myös pitkällä aikavälillä
Kiireessä perehdytys saatetaan nähdä ylimääräisenä työnä, johon ei juuri nyt olisi aikaa. Todellisuudessa huonosti hoidettu perehdytys vie usein enemmän aikaa kuin hyvä perehdytys.
Kun työntekijä joutuu etsimään tietoa itse, arvailemaan toimintatapoja tai korjaamaan myöhemmin virheitään, aikaa kuluu huomattavasti enemmän kuin silloin, kun asiat käydään huolellisesti läpi heti alussa. Samalla turhautuminen kasvaa sekä uudella työntekijällä että työyhteisöllä.
Hyvä perehdytys on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parempana työn laatuna, sujuvampana yhteistyönä ja nopeampana oppimisena.
Perehdytys ei ole vain tiedon jakamista
Parhaimmillaan perehdytys auttaa ymmärtämään, mitä työssä tehdään, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla ja keiden kanssa työtä tehdään. Samalla uusi työntekijä tutustuu työyhteisön kirjoittamattomiin pelisääntöihin, toimintakulttuuriin ja ihmisiin.
Usein kaikkein arvokkainta ei ole perehdytysmateriaali, vaan ihminen, jolta voi kysyä neuvoa myös silloin, kun ensimmäinen työviikko on jo ohi.
Jos sinä olet perehdyttämässä uutta työntekijää, mieti hetki omia ensimmäisiä työpäiviäsi. Mitä olisit itse silloin halunnut tietää? Millainen kohtaaminen olisi saanut sinut tuntemaan olosi tervetulleeksi?
Kysyminen kuuluu oppimiseen
Uudelle työntekijälle ensimmäiset päivät ovat usein varsin kuormittavia. Uusia järjestelmiä, toimintatapoja, nimiä ja käytäntöjä tulee vastaan enemmän kuin kukaan pystyy muistamaan yhdellä kertaa.
Siksi kysymykset eivät ole merkki osaamattomuudesta, vaan oppimisesta. Hyvä perehdyttäjä ymmärtää, että samoihin asioihin palataan useita kertoja. Toisto kuuluu oppimisprosessiin.
Samalla uuden työntekijän vastuulla on olla aktiivinen ja kysyä rohkeasti silloin, kun jokin asia jää epäselväksi. Perehdytys onnistuu parhaiten silloin, kun molemmat osapuolet osallistuvat siihen.
Perehdytys kuuluu useammalle kuin uusille työntekijöille
Perehdytystä tarvitaan aina silloin, kun työ muuttuu. Se voi tarkoittaa uuden työntekijän lisäksi esimerkiksi pitkältä perhevapaalta, opintovapaalta tai sairauslomalta palaavaa työntekijää. Myös sisäiset tehtävävaihdokset, uudet järjestelmät sekä konsultit ja vuokratyöntekijät tarvitsevat riittävän perehdytyksen.
Erityisesti pitkiltä vapailta palaavat työntekijät unohtuvat helposti. Sillä välin organisaatiossa on voinut muuttua toimintatapoja, järjestelmiä tai jopa koko työyhteisö.
Perehdytys ei pääty ensimmäiseen viikkoon
Perehdytys mielletään usein muutaman ensimmäisen työpäivän ohjelmaksi. Todellisuudessa kyse on huomattavasti pidemmästä prosessista.
Ensimmäisten viikkojen jälkeen alkaa vaihe, jossa työntekijä tarvitsee palautetta, mahdollisuuden tarkistaa oppimaansa ja aikaa syventää osaamistaan. Myös esihenkilön kannattaa pysähtyä kysymään säännöllisesti, miten uusi työntekijä on päässyt mukaan työhön ja onko jokin asia vielä epäselvä.
Kun perehdytys nähdään jatkuvana prosessina eikä yksittäisenä tapahtumana, uuden työntekijän on huomattavasti helpompi kiinnittyä sekä työhön että työyhteisöön.
Hyvä perehdytys on lopulta paljon enemmän kuin lista työtehtävistä. Se on viesti siitä, että uusi työntekijä on odotettu, hänen onnistumisestaan halutaan huolehtia ja hänestä halutaan tehdä osa työyhteisöä.
Millainen perehdytys on jäänyt sinulle parhaiten mieleen?
Lue myös:
***
Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.