Perehdytys – tervetulotoivotus työyhteisön jäseneksi

Luin tammikuussa Ylen uutisista jutun, jossa kerrottiin terveyskeskusten haasteista saada lääkäreitä töihin. Nuori lääkäri kommentoi näin:

– Lääkäri joutuu aloittamaan ihan kylmiltään niin tietojärjestelmien kuin paikallisten käytäntöjen osalta. Nuoret lääkärit haluavat töihin paikkaan, jossa perehdytys on hoidettu kunnolla.

Perehdytys on kiehtova aihe. Ei pelkästään siksi, että olen itse ollut kehittämässä perehdytysohjelmia ja käynyt läpi lukuisia perehdytyksiä, vaan siksi että valmennan paljon nuoria, jotka menevät ensimmäisiin työpaikkoihin. Perehdytyksellä kun on iso merkitys siihen, miten nuori kiinnittyy työelämään.

Lakikin sanelee, mutta…

Työturvallisuuslaki edellyttää, että uusi työntekijä perehdytetään työhön ja turvallisuusasioihin. Työnantaja haluaa, että uudesta työntekijästä tulee nopeasti tuottava ja että työn jälki on hyvää. Perehdytys on turvallisuusasia, mutta se on myös talon käytäntöjen ja yhteisten sääntöjen oppimista.

Haluan mennä kuitenkin yksilötasolle. Perehdytys on tervetulotoivotus työpaikalle. Se vaikuttaa siihen, kuinka tervetulleeksi uusi työntekijä itsensä kokee ja kuinka sitoutuminen uuteen työhön käynnistyy. Se on ensivaikutelma työnantajan sisäisestä toiminnasta. Hyvä perehdytys luo sitä kuuluisaa työnantajamielikuvaa, josta puhutaan talon ulkopuolelle.

Perehdytyksen tavoitteena on opettaa työtehtävien lainalaisuudet. Mitä on tarkoitus tehdä, miten ja keiden kanssa. Tiedon etsiminen ja asioiden korjaaminen jälkikäteen vie tuhottomasti aikaa. Hyvät vinkit kannattaa saada heti alussa, koska poisoppiminen on vaikeampaa.

Mitä on hyvä perehdytys

Nopein työhön käsiksi pääseminen tapahtuu, jos lähellä on ihminen, joka neuvoo ja tuntee työnkuvan. Täysin uuden tehtäväkentän haltuunotto kestää luonnollisesti pidempään. Jos talossa ei ole enää edeltäjää, kirjalliset ohjeet ovat parempi kuin ei-mitään.

Perehdytyksen onnistumista auttaa tietysti uusi työntekijä itse, joka kyselee paljon (olettaen että hänellä on joku, jolta kysyä). Kun asiaa tulee paljon, oppiminen vaatii toistoa. Tästä syystä kyselevää työntekijää ei kannata katsoa kieroon. Hän haluaa vain oppia.

On toki myös niitä yli-innokkaita ja ylipäteviä uusia työntekijöitä, jotka eivät halua neuvoja, vaan osaavat kaiken jo etukäteen. Heidän toimintansa saattaa edellyttää korjaustoimenpiteitä sitten jälkikäteen.

Keitä perehdytys koskee

Perehdytys ei koske vain omia uusia työntekijöitä, vaan myös pitkiltä vapailta palaavia työntekijöitä sekä ulkoisia konsultteja ja vuokratyöntekijöitä. Varsinkin ”vanhat työntekijät” unohdetaan usein. Esimerkiksi vanhempainvapaan aikana muutoksia on voinut tapahtua paljon, joten perehdytys on paikallaan.

Perehdytyksen ilmapiiri

Mikä sitten haastaa perehdyksen hoitamista? Sanoisin että ainainen kiire ja tehokkuuden tavoittelu, mikä vaivaa monia työpaikkoja. Perehdytykseen on varattava aikaa. Täytyy toki muistaa, että perehdytys on käytännössä jatkuvaa toimintaa. Ei se lopu noin vain parin viikon jälkeen.

Ensimmäisinä päivinä uusi työntekijä perehtyy organisaatioon, työtehtävään ja työyhteisöön. Asiaa tulee joka tuutista niin paljon, että kovalevy täyttyy hetkessä. Kaikkea ei voi omaksua kerralla. Toistoa tarvitaan ilman, että kukaan huokailee ja muljauttelee silmiään.

Perehdyttämisen vastuuta voi jakaa useammalle henkilölle. Kun uusi työntekijä pääsee tutustumaan useampiin työntekijöihin heti alussa, hänestä tulee senkin ansiosta nopeammin työyhteisön jäsen.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on perehdytyksestä?

***

Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.

Jätä kommentti