Perinteinen CV eli ansioluettelo, jossa koulutukset ja työkokemukset on esitetty käänteisessä aikajärjestyksessä, on edelleen yleisin ja monissa tilanteissa toimivin CV-malli. Se ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto.
Osaamispohjaisessa CV:ssä painotus on työhistorian sijaan siinä, mitä hakija osaa. Työkokemus on mukana, mutta sitä ei käydä läpi yhtä yksityiskohtaisesti. Sen sijaan osaaminen, taidot ja saavutukset nostetaan heti alussa näkyvästi esiin.
Kumpikaan malli ei ole automaattisesti toista parempi. Tärkeintä on, että valitset sellaisen rakenteen, mikä tukee juuri sinun työnhakuasi ja auttaa rekrytoijaa ymmärtämään nopeasti, miksi olisit sopiva henkilö tehtävään.
Milloin osaamispohjainen CV toimii parhaiten?
Osaamispohjainen CV sopii erityisen hyvin silloin, kun työkokemusta on vielä vähän tai sitä on kertynyt hyvin erilaisista tehtävistä, työnantajilta tai toimialoilta. Se on erinomainen vaihtoehto myös alanvaihtajille, sillä huomio kohdistuu osaamiseen eikä pelkästään siihen, mistä tehtävistä kokemusta on kertynyt.
Myös vapaaehtoistyössä, luottamustehtävissä, harrastuksissa tai yrittäjänä hankittu osaaminen voi olla työnhaun kannalta merkityksellistä. Osaamispohjainen CV tarjoaa mahdollisuuden tuoda nämä vahvemmin esille kuin perinteinen ansioluettelo.
Jos taas haet tehtävää, jossa pitkä kokemus samalla toimialalla on selkeä vahvuus, perinteinen CV voi olla toimivampi ratkaisu. Rekrytoijan on silloin helppo nähdä työuran eteneminen yhdellä silmäyksellä.
Todellisuudessa monet parhaista CV:istä ovat näiden kahden mallin yhdistelmiä. Alussa esitellään tärkeimmät osaamiset ja niiden jälkeen työ- ja koulutushistoria selkeässä aikajärjestyksessä.
Ensivaikutelma syntyy ensimmäisistä riveistä
CV:n alku jää yllättävän usein hyödyntämättä. Moni aloittaa ansioluettelon suoraan työkokemuksella, vaikka muutaman lauseen mittainen ammatillinen profiili tai esittely auttaa rekrytoijaa ymmärtämään heti, millainen osaaja olet.
Profiilissa voit kertoa esimerkiksi tärkeimmistä osaamisalueistasi, kokemuksestasi, työskentelytavastasi ja siitä, millaisia tehtäviä tavoittelet. Erityisen tärkeä tämä on alanvaihtajille, joiden urasuunta ei välttämättä hahmotu pelkästä työhistoriasta.
Hyvin kirjoitettu profiili ohjaa myös rekrytoijaa lukemaan CV:tä oikeasta näkökulmasta.
Älä pelkästään listaa osaamista – osoita se
Osaamispohjaisessa CV:ssä kannattaa nostaa esille noin 4–6 tärkeintä osaamisaluetta. Pelkkä otsikko, kuten ”projektinhallinta” tai ”asiakaspalvelu”, ei kuitenkaan vielä kerro kovin paljon. Mieti, mitä osaaminen käytännössä tarkoittaa.
Millaisia projekteja olet vetänyt? Millaisten asiakkaiden kanssa olet työskennellyt? Minkä kokoisissa organisaatioissa? Oletko kehittänyt uusia toimintatapoja, kouluttanut muita tai vastannut laajoista kokonaisuuksista?
Myös saavutukset kertovat osaamisesta paremmin kuin pelkkä tehtävälista. Oletko onnistunut tehostamaan toimintaa, kasvattamaan myyntiä, kehittämään uusia palveluita tai saanut erityistä kiitosta työstäsi? Konkreettiset esimerkit tekevät osaamisesta uskottavaa.
Kokemusvuosien kertominen voi täydentää kokonaisuutta, mutta vielä tärkeämpää on kuvata, millaista kokemusta vuosien aikana on kertynyt.
Muista myös siirrettävä osaaminen
Moni ajattelee, että osaaminen kuuluu vain yhdelle toimialalle. Todellisuudessa suuri osa työelämässä hankitusta osaamisesta on siirrettävää.
Projektien johtaminen, viestintä, ongelmanratkaisu, asiakastyö, neuvottelutaidot, kouluttaminen tai prosessien kehittäminen ovat esimerkkejä osaamisista, joita voidaan hyödyntää hyvin erilaisissa tehtävissä.
Erityisesti alanvaihtajan kannattaa miettiä, mitä osaamista vie mukanaan seuraavaan työpaikkaan, vaikka toimiala vaihtuisi kokonaan.
Räätälöi CV jokaiseen hakemukseen
Yksi yleisimmistä virheistä on lähettää sama CV jokaiseen työpaikkaan.
CV:tä ei tarvitse kirjoittaa kokonaan uudelleen, mutta sitä kannattaa muokata haettavan tehtävän mukaan. Korosta niitä osaamisia, jotka ovat juuri kyseisessä tehtävässä olennaisimpia. Käytä myös samoja käsitteitä, joita työpaikkailmoituksessa käytetään silloin, kun ne kuvaavat aidosti omaa osaamistasi.
Näin sekä rekrytoija että mahdolliset rekrytointijärjestelmät löytävät olennaiset tiedot helpommin.
Työkokemus, koulutus ja muut tiedot
Vaikka osaamispohjainen CV rakentuu osaamisen ympärille, myös työkokemus ja koulutus ovat tärkeä osa kokonaisuutta.
Työkokemuksesta riittää yleensä tehtävänimike, työnantaja ja työsuhteen ajankohta. Koulutuksista kannattaa mainita tutkinto, oppilaitos, valmistumisvuosi ja mahdollinen suuntautuminen. Lisäksi CV:hen on hyvä lisätä esimerkiksi täydennyskoulutukset, kielitaito, tekninen osaaminen ja muut työn kannalta olennaiset tiedot.
CV on myös väline oman osaamisen tunnistamiseen
CV:tä ei kannata päivittää vain silloin, kun olet työnhaussa. Se on myös hyvä tapa pysähtyä tarkastelemaan omaa osaamista ja työuraa.
Moni huomaa vasta CV:tä päivittäessään, kuinka paljon osaamista, kokemusta ja onnistumisia vuosien aikana on kertynyt. Samalla voit huomata myös uusia uramahdollisuuksia, joita et ollut aiemmin tullut ajatelleeksi.
Hyvä CV ei ole pelkkä lista työpaikoista. Se kertoo, millainen osaaja olet tänään ja mitä lisäarvoa voit tuoda seuraavalle työnantajalle.
Minkälaista CV:tä sinä olet käyttänyt?
Lue myös:
***
Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.
3 kommenttia artikkeliin ”Mikä on perinteisen ja osaamispohjaisen CV:n ero”