Tämä uratarina kertoo, miten tekniikasta kiinnostunut kemian opiskelija päätyi töihin elintarviketeollisuuteen ja tekee parhaillaan siirtoa kosmetiikka-alalle.
Elina Sjöman lähti Forssasta lukion jälkeen Lappeenrantaan, nykyiseen LUT yliopistoon, jossa aloitti sovelletun kemian opinnot. Tekniikan ala kiinnosti, mutta muuten tulevaisuuden suunta ei ollut hänelle vielä selkeä.
”Joillakin opiskelijoilla oli tarkka käsitys siitä, mihin he halusivat työllistyä. 1990-luvun loppupuolella monet Lappeenrannan tekniikan opiskelijoista suuntautuivat paperiteollisuuteen”, Elina kertoo.
Valmistumisen jälkeinen asuinpaikka vaikutti myös opintojen valintaan, koska Elina halusi palata miehensä kanssa Forssan seudulle. Yksi mielessä käynyt vaihtoehto tulevaisuuden työpaikkana oli Jokioisilla sijaitseva MTT eli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, mikä nykyään tunnetaan Luonnonvarakeskuksena.
”Suuntauduin opintojeni loppupuolella elintarviketeollisuuteen, kun tein diplomityöni Valiolle nanosuodatuksesta. Jatkoin siitä väitöskirjaa, minkä aikana siirryin Daniscon tutkimuskeskukselle Kantvikiin.”
Tutkijaksi vai ei?
Elina harkitsi tutkijan uraa, mutta koki, että mahdollisuudet olivat aika rajalliset – ainakin tuohon aikaan.
”Suomi on pieni maa ja syrjässä, jos ajatellaan tutkimustyötä. Jos olisin halunnut uraa tutkijana, tuntui siltä, että minun olisi pitänyt lähteä ulkomaille. Lisäksi suuri osa ajasta kuluu rahoituksen hakemiseen ja projekteista kilpailemiseen, mikä ei oikein houkutellut.”
Jo väitöskirjatyön aikana Elina halusi työhönsä enemmän vaihtelua ja erilaista aktiivisuutta. Jälkikasvuakin oli tulossa, joten paluu kotiseudulle kiinnosti.
Esikoisen äitiysvapaan jälkeen, väitöskirjaa viimeistellessään, hän päätti hakea työpaikkaa Jokioisilla sijaitsevasta siirappitehtaasta. Tehtaalla oli ollut jo lähes vuosisadan ajan toimintaa. Tuohon aikaan siellä valmistettiin tärkkelyssiirappeja ja beta-amylaasientsyymiä. Elina sai prosessi-insinöörin paikan.
Muutoksia tehtaalla
Pian tehtaalla alkoivat muutokset. Tärkkelyssiirapin tuotanto tuli tiensä päähän ja tehdas keskittyi vain beta-amylaasiin. Elina työskenteli prosessi-insinöörin roolissa kolmisen vuotta, kunnes työtehtävät laajenivat muun muassa laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioihin. Hän siirtyi SHEQ Managerin rooliin ja toimi laboratorion esihenkilönä.
”Kun tehtaan omistus siirtyi yhdysvaltalaiselle pörssiyhtiölle, myös työkulttuuriin tuli merkittävä muutos. Yhteydet tehtaan ja yrityksen johdon välillä tiivistyivät huomattavasti, ja tuotantoyksikön toimintoja varten luotiin entistä laajemmat tukiverkostot.”
Elina jatkaa:
”Positiivista amerikkalaisessa työkulttuurissa on erityisesti tasa-arvoisuus, reiluus ja monimuotoisuus. Yrityksen arvot näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa. Paikallinen pieni organisaatio saa huomattavaa tukea ympäröivältä organisaatiolta, ja isossa yrityksessä osaajia löytyy jokaiseen haasteeseen. Työskentely on nopeatempoista, ja verkon välityksellä yhteyksiä ylläpidetään lähes joka puolelle maailmaa.”
Seuraavaksi Elinan työnkuvaan oli tiedossa muutoksia:
”Työskentelin SHEQ-päällikkönä vuoteen 2011, kun silloinen tehtaanjohtaja lopetti yllättäen tehtävässään. Minulle tarjottiin tehtaanjohtajan paikkaa, jonka otin vastaan.”
Uransa kovimmassa paikassa
Elina otti vetovastuun tehtaasta, minkä toiminta jatkui yhdellä tuotelinjalla. Töitä riitti useaksi vuodeksi, mutta tuotannon supistuminen oli vääjäämätöntä. Säästökohteita etsittiin kaikkialta. Lopulta omistajalta tuli päätös tuotannon lakkauttamisesta.
”Vuosina 2018-2019 olin urani kovimmassa paikassa, kun jouduin lopulta irtisanomaan koko tiimini. Tehdas oli toiminut vuosikymmeniä ja ollut merkittävä työnantaja alueella. Silloin huomasin, kuinka yksinäinen johtajan paikka on irtisanomistilanteessa. Vaikka johtajallakin on pomo jossakin, olin yksin paikan päällä.”
Kun tehdas oli sulkeutunut, Elina jäi ainoana työntekijänä pitämään huolta kiinteistöstä. Tavoitteena oli saada siihen uutta tuotantoa. Pari seuraavaa vuotta olivat hyvin erilaisia ja mielenkiintoisiakin. Hän osallistui uuden tuotannon suunnitteluun ja laitesijoituksiin, koska tunsi tehtaan mahdollisuudet läpikotaisin.
”Olemme rakentaneet nyt tuotantolinjaa täysin uudelle tuotteelle ja tuotantoakin on tehty. Uusi tuote on biopolymeeri, minkä on tarkoitus korvata ympäristölle haitallista mikromuovia esimerkiksi pesuaineissa ja kosmetiikassa. Olen siis siirtynyt elintarvikealalta kodinhoito- ja kosmetiikkatuotteiden maailmaan, jossa on paljon opittavaa. Esimerkiksi tuotteita koskevat määräykset ja säädökset ovat aivan oma maailmansa.”
Elinalla on edessään kiireinen vuosi muun muassa rekrytointien merkeissä. Tehtaan organisaatio on rakentumassa ja laitos käynnistymässä.
Mieleenpainuvia kokemuksia
Mikä on opettanut Elinaa eniten työuralla tähän mennessä?
”Siirtyessäni asiantuntijasta esimiesrooliin muistan ”havahtuneeni ymmärtämään”, kuinka eri asia on toimia asiantuntijana insinööritehtävässä kuin esihenkilöroolissa. En ollut valmistautunut siihen. Ei sellaisia taitoja varsinaisesti opeteta insinööriopinnoissa. Työssä voi tulla vastaan arkisten työasioiden lisäksi monimutkaisia ja aikaa vieviä työntekijän terveyteen ja perheeseen liittyviä haasteita, joiden ratkominen edellyttää sekä tietoa että vuorovaikutustaitoja.”
Mikä onnistuminen on jäänyt erityisesti Elinan mieleen?
”Uuden tuotannon saaminen tehtaalle, mikä sijaitsee maailmalta katsottuna täällä kaukana Suomessa. Se ei toki ollut kiinni minusta, vaan monista muista ihmisistä. Tällaisessa ainutlaatuisessa tapahtumassa on ollut todella hienoa olla mukana.”
Hän jatkaa:
”Vaikka tehtaan alasajo oli todella kova paikka, se päättyi hyvässä hengessä. Ihmisiä täytyy kuunnella vaikeassa tilanteessa. Moni irtisanomani työntekijä on sanonut tulevansa mielellään takaisin. Pidän onnistumisena sitä, että vaikeasta tilanteesta päästiin eteenpäin niin sanotusti hyvissä väleissä. Ja tietysti isoin onnistuminen on yksityiselämän puolella oma perhe. Kolmen lapsen äitinä ja aviopuolisona elämää on myös työn ulkopuolella.”
Haastattelu ja teksti: Tiina Äijänaho/Urasirkus 03/2024
Kuva: Ilona Sjöman
Lue myös Minna Pyykölän uratarina.
***
Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.
Yksi kommentti artikkeliin ”Elina Sjöman – matka väitöskirjan tekijästä tehtaanjohtajaksi”