Työttömyys on ainoa rikos, josta rangaistaan uhria. Luin Antroblogista tällaisen toteamuksen, mikä jäi pyörimään mieleeni.
Työttömäksi joutuminen ja työttömyys herättävät suuria tunteita. Äkillinen työttömyys voi olla shokkitilanne, mikä herättää pelkoa, vihaa, surua, katkeruutta, epävarmuutta ja häpeää.
Joillekin työttömäksi joutuminen voi olla myös helpotus ja mahdollisuus uuden rakentamiseen. Moni valmennettavistani on sanonut, etteivät olisi koskaan uskaltaneet lähteä työpaikastaan, elleivät olisi joutuneet irtisanotuksi. Potkut oli antanut heille mahdollisuuden johonkin uuteen. Tämä ei kuitenkaan tuo helpotusta niille ihmisille, joille työttömyys on ehkä yksi elämän kovimmista paikoista.
Olemme ihmisinä paljon enemmän kuin työmme. Työkeskeisessä yhteiskunnassamme ihmisiä arvotetaan kuitenkin usein työn perusteella, mikä on epäreilua ja väärin. Ja jos tarkkoja ollaan, niin työttömyys on useimmiten vain yksittäinen tai useampi jakso työuramme aikana.
Työttömyyshäpeä
Häpeä on yksi tyypillisimmistä tunteista työttömyydessä. Ja se voi passivoida. Poliitikkojen puheet ja median kirjoittelut eivät hivele työttömän mieltä. Jos olet jo entuudestaan tuntenut epäonnistumisen tunnetta, yhteiskunnan luomat paineet eivät sitä kevennä.
Yksityiselämän puolella työttömyydellä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Olet riippuvainen muista ihmisistä ja yhteiskunnan tuesta, mikä entisestään kuormittaa henkisellä tasolla. Joudut miettimään arkisia asioita ja tekemisiä täysin uudelleen.
Työttömyyden sosiaalisista vaikutuksista puhutaan liian vähän. Häpeä voi etäännyttää läheisistä ihmisistä ja tuttavapiiristä, koska yhteiset keskustelun aiheet liikkuvat valitettavan usein työhön liittyvissä asioissa. Mistä puhut, jos yhteisiä keskustelun aiheita ei ole tai et jaksa jälleen kerran kertoa, ettei työnhakusi ole tuottanut vielä tulosta.
Häpeän sosiaalinen puoli
Määrittelemme itseämme ja arvoamme usein työn kautta. Haluamme olla hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä ja tulla toimeen omillamme. Työttömyys voi horjuttaa tätä ajatusmaailmaa, jos ja kun emme pysty itse vaikuttamaan sen hetkiseen tilanteeseen.
Häpeä kohdistuu itseen, mutta se syntyy vertailusta muihin. Vaikka työttömyys olisi aiheutunut täysin muista syistä kuin omasta osaamisesta ja työnteosta, sen voi kokea henkilökohtaisena epäonnistumisena. Häpeä syntyy siitä, miten kuvittelemme muiden ajattelevan.
Nyky-yhteiskunnassa on jopa koomista se, että samalla kun moni kova ammattilainen kärsii työttömyydestä, toiset taloudellisesti turvatummassa tilanteessa olevat pohtivat työnteon vähentämistä tai mukavia ja helppoja passiivisen tienaamisen lähteitä päätyönsä ohella. Se on hyvä asia, mutta työttömän korviin ei välttämättä mieltä ylentävä aihe.
Löydä itseluottamus uudelleen
Työttömät eivät ole koskaan massaa. Jokaisella työttömällä on oma ainutlaatuinen ja arvokas tarina kerrottavanaan eikä yksikään ole samanlainen kuin muilla. Tästä lähtien puhunkin vain työnhakijoista.
Varmasti jokainen, joka on ollut päätoimisesti työnhaussa, on kokenut pettymyksiä, epävarmuutta ja epätoivoa, mutta myös innostusta, odotusta ja toiveiden heräämistä. Miten sitten eteenpäin, jos itseluottamuksesi tai oman arvon tunteesi on saanut kolhuja työnhaun aikana.
Jäsentele oma ainutlaatuinen tarinasi. Pohdi omaa työuraasi positiivisen kautta. Mistä tilanteista ja työtehtävistä olet saanut hyviä fiiliksiä, missä olet onnistunut ja mitä olet saanut aikaan, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, keiden kanssa olet viihtynyt työssä, mistä hyvistä asioista sinut muistetaan, mitä kaikkea haluat vielä oppia. Mieti mitä näistä voit ammentaa omaan työnhakuusi ja mikä voisi kiinnostaa tulevaa työnantajaa.
Hae inspiraatiota vaikka Urasirkuksen uratarinoista.
Kerro tuntemuksistasi läheisille tai ammattilaisille. Älä jää niiden kanssa yksin. Puhu niistä ääneen tai kirjoita niitä muistiin. Mikä tahansa asioiden jäsentäminen on parempi kuin tunteiden tukahduttaminen. Et ole ainoa, joka turhautuu työnhaussa. Jos et halua kuormittaa läheisiäsi tai se aiheuttaa eripuraa, tukeudu alan ammattilaisiin.
Etsi vertaistukea työnhakuun. Keskustelu muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa voi helpottaa tilannettasi, antaa uusia näkökulmia ja laajentaa tuttavapiiriäsi. Vertaisryhmissä on kuitenkin tärkeää, ettei vajota yhdessä epätoivoon, vaan ylläpidetään uskoa työpaikan löytymiseen. Älä myöskään koe muita työnhakijoita kilpailijoina.
Aktivoidu somessa, jos se on sinulle oikea kanava. Työnhaku on tiedon etsimistä, itsetutkiskelua, salapoliisin työtä, verkostoitumista ja keskustelua muiden ihmisten kanssa sekä oman osaamisen jäsentämistä vastaamaan työnantajien toiveita. Tähän kaikkeen sosiaalinen media on yksi helppo kanava. Koita löytää kuitenkin ne oikeat ryhmät ja kanavat, jotka antavat energiaa eivätkä vie sitä.
Aktivoidu muuten elämässäsi. Poistu kotoa, etsi tilaisuuksia tai tapahtumia, joihin voit osallistua, tapaa uusia ja vanhoja tuttujasi. Suunsa avaaminen oikeassa paikassa voi poikia työmahdollisuuksia. Niin on itselleni käynyt pari kertaa, vaikken kaikkein sosiaalisin tapaus aina olekaan. Jos tuttusi eivät tiedä työnhaustasi, he eivät voi myöskään auttaa. Kun he tietävät työnhaustasi, he katselevat myös työpaikkoja ”sinun silmin”.
Pidä huolta henkisestä ja fyysisestä itsestäsi. Tee sitä mikä lisää hyvinvointiasi ja ylläpitää työkykyäsi. Se voi liittyä päivittäisiin rutiineihin, liikkumiseen, terveelliseen syömiseen, riittävään uneen, sosiaaliseen elämään, itsensä kehittämiseen. Moni saattaa pohtia elämän arvojaan ja asettaa asioita uuteen tärkeysjärjestykseen.
Vielä muutama sana
Muista että työttömyys on tilapäinen jakso elämässäsi. Se ei määrittele ammattilaisuuttasi tai arvoasi ihmisenä. Tunteet ailahtelevat usein laidasta laitaan, mikä on täysin normaalia. Pelkästään tunteiden tunnistaminen auttaa käsittelemään asiaa. Älä anna negatiivisten tuntemusten pitkittyä, vaan pyri pienin arkisin teoin lisäämään hyvinvointiasi. Älä jää yksin. Et ole yksin.
***
Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.