Onko unelmatyö yliarvostettu asia?

”Seuraa unelmiasi.”

Harva työelämään liittyvä neuvo on yhtä yleinen kuin tämä. Meitä kannustetaan löytämään oma intohimomme, tavoittelemaan unelmatyötä ja rakentamaan ura, joka tuntuu täydelliseltä. Ajatus on houkutteleva. Kuka ei haluaisi työtä, joka innostaa joka päivä, hyödyntää omia vahvuuksia ja tuntuu merkitykselliseltä?

Entä jos unelmatyön tavoittelu aiheuttaakin enemmän paineita kuin vapautta? Entä jos koko ajatus unelmatyöstä on yliarvostettu?

Entä jos täydellistä työtä ei ole olemassa?

Työelämässä puhutaan usein unelmatyöstä ikään kuin se olisi jokin tietty paikka, tehtävä tai titteli, joka odottaa löytymistään. Todellisuudessa jokaisessa työssä on niin hyviä kuin myös huonoja puolia. Mielenkiintoisessakin työssä on rutiineja. Merkityksellisessäkin työssä on kiirettä. Hyvässäkin työyhteisössä syntyy ristiriitoja.

Silti saatamme ajatella, että jossain muualla on työ, jossa nämä ongelmat katoaisivat. Ehkä unelmatyön etsiminen muistuttaakin täydellisen elämän tavoittelua: mitä enemmän sitä etsii, sitä vaikeampi sitä on löytää.

Työn ei tarvitse olla koko identiteetti

Työltä odotetaan paljon. Sen pitää tarjota toimeentulon lisäksi merkitystä, itsensä toteuttamista, jatkuvaa oppimista, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuus vaikuttaa maailmaan. Nämä ovat hienoja tavoitteita, mutta samalla ne luovat työn ympärille isoja odotuksia.

Kaikkien ei tarvitse löytää elämänsä suurinta intohimoa työstä. Joillekin hyvä työ on työ, jossa hoidetaan hommat ja lähdetään päivän päätteeksi kotiin hyvillä mielin. Merkityksellisyys voi löytyä perheestä, harrastuksista, ystävistä tai yhteisöistä työn ulkopuolella. Sekin on täysin riittävä tapa rakentaa hyvää elämää.

Ehkä tärkeämpää on löytää sopiva työ

Unelmatyöllä tarkoitetaan usein täydellistä osumaa. Todellisuudessa työelämässä tärkeämpää voi olla sopivuus kuin täydellisyys. Sopiva työ tukee omia vahvuuksia. Se tarjoaa mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Se sopii omaan elämäntilanteeseen ja arvoihin.

Se ei välttämättä näytä ulospäin erityisen hohdokkaalta. Se ei ehkä ole työ, josta kerrotaan uratarinoissa tai LinkedIn-julkaisuissa. Se voi silti olla juuri oikea työ kyseiselle ihmiselle. Sellaisessa työssä usein myös viihdytään pitkään.

Unelmat muuttuvat, joten miksei työkin?

Yksi unelmatyöpuheen haaste on ajatus siitä, että ihmisellä olisi yksi oikea kutsumus. Todellisuudessa ihmiset muuttuvat. Se, mikä tuntui tärkeältä kaksikymppisenä, ei välttämättä tunnu tärkeältä nelikymppisenä. Elämäntilanteet vaihtuvat, arvot tarkentuvat ja tavoitteet muuttuvat.

Myös hyvä työ näyttää erilaiselta eri elämänvaiheissa. Joskus tärkeintä on oppiminen. Joskus joustavuus. Joskus vakaus. Joskus mahdollisuus vaikuttaa. Ehkä työuraa ei tarvitse rakentaa yhden suuren unelman ympärille. Ehkä sen voi rakentaa monista merkityksellisistä vaiheista.

Entä jos tavoitteena olisi hyvä työelämä?

Unelmatyön tavoittelussa ei ole mitään väärää. Moni löytää työn, joka tuntuu aidosti omalta ja tuo paljon iloa arkeen. Meidän pitäisi puhua ehkä enemmän hyvästä työelämästä. Sellaisesta, jossa on tilaa oppimiselle, kehittymiselle, palautumiselle ja tasapainolle. Sellaisesta, jossa työ tukee elämää eikä elämä pyöri pelkästään työn ympärillä.

Ehkä kaikkein onnistunein työura ei synny siitä, että löydämme täydellisen työn. Ehkä se syntyy siitä, että löydämme työn, joka on riittävän hyvä juuri meille siinä elämäntilanteessa, jossa olemme.

Miten sinä kuvailisit omaa työtäsi ja työelämää?

***

Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaanLinkedInissaFacebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.