Mentorointi ajatellaan usein perinteisenä mentorointina eli konkari opettaa kokemattomampaa, mutta vähemmän hyödynnettyä on käänteismentorointi, jossa vähemmän kokenut opettaa kokeneempaa. Sama ajatus tunnistetaan perhe-elämässäkin, kun sanotaan, että lapsi opettaa vanhempiaan. Tässä sitä sovelletaan vain työelämään.
Oletko koskaan miettinyt, mitä kaikkea voit oppia uudelta tai kokemattomammalta työntekijältä?
Uusien tulokkaiden ajatuksia ja näkemyksiä kuunnellaan oikeasti aivan liian vähän. Jos olet ollut pitkään työelämässä, olet varmasti kantanut vastuuta monenlaisista tehtävistä, rakentanut uraa ja opettanut muita. Usein ajattelemme, että kokemus siirtyy konkarilta kokemattomammalle. Pohditaan tätä kuitenkin käänteisesti: entä jos konkari pysähtyisi itse kuuntelemaan ja oppimaan?
Sukupolvien erilaiset maailmat
Nuoremmat työntekijät ovat kasvaneet nykypäivän työelämään, jossa muutos, epävarmuus ja jatkuva oppiminen ovat arkea. Suhde työhön saattaa olla erilainen. Nuoremmat puhuvat enemmän työn merkityksellisyydestä, arvoista ja työelämän joustoista. He ovat joutuneet usein kantamaan vastuuta omasta kehittymisestään, jos työsuhteet ovat olleet lyhyitä eikä työnantajat ole siksi siihen panostaneet.
Alanvaihtajat ovat kasvaneet erilaisessa työympäristössä tai erilaisella toimialalla. He ovat voineet toimia ympäristöissä, joissa hierarkiat, toimintatavat tai odotukset ovat olleet hyvinkin erilaisia kuin nykyisessä organisaatiossa. Tämä ei ole heikkous, vaan kaikille mahdollisuus oppia. Alanvaihtaja tuo mukanaan uusia ajatuksia ja käytännön ymmärrystä siitä, miten asioita voi tehdä toisin.
Kokeneella työntekijällä on sen sijaan usein pitkäjänteisyyttä, vastuunkantoa, hiljaista tietoa ja näkökulmia, mitkä syntyvät vuosien kokemuksen myötä. He tuntevat toimialan historiaa ja käänteitä, ja osaavat suhteuttaa nykytilanteen aiempaan. Tämä tekee päätöksenteosta harkitumpaa ja auttaa välttämään aiemmin tehtyjä virheitä.
Näiden maailmojen välille voi syntyä kitkaa, mutta myös mahdollisuus kehittymiseen. Juuri kitka voi synnyttää yhteistä oppimista, johon kukaan ei yksin pysty.
Asennettakin voi oppia
Nuoremmilta oppiminen liittyy mielikuvissa helposti teknologioihin ja järjestelmiin. Kyllä, voit varmasti saada apua uusimpien työkalujen haltuunottoon. Suurimmat oivallukset syntyvät kuitenkin aivan muualla. Uusilta tulokkailta voi oppia tapaa katsoa maailmaa: miksi asiat tehdään tietyllä tavalla, voisiko niitä tehdä toisin?
Nuorempien ja alanvaihtajien tapa suhtautua työhön ja tarkastella elämää voi haastaa totuttuja ajatusmalleja ja avata yllättäviä näkökulmia, ei vain siihen, mitä työtä tehdään, vaan miksi ja miten. He voivat kyseenalaistaa toimintatapoja ja tehdä kysymyksiä, jotka ravistelevat olemassa olevia toimintatapoja.
Kysymys “Entä jos tekisimme tämän uudella tavalla?” kannustaa kokeilukulttuuriin. Kysymyksestä “Miten tämän voisi tehdä siten, että se tukisi myös työyhteisön jaksamista?” avautuu tilaisuus tarkastella työtä henkilökohtaisista arvoista ja hyvinvoinnista käsin.
Tällaiset kysymykset avartavat maailmankatsomusta. Ne pakottavat pysähtymään ja tarkistamaan rutiineja: Miksi teemme näin? Kuka tästä hyötyy? Voisimmeko tehdä tämän toisella tavalla? Kun uskallat kuunnella tällaisia näkökulmia avoimin mielin, saatat huomata, että ne eivät kyseenalaista osaamistasi, vaan auttavat kehittämään sitä entisestään.
Konkarikaan ei ole valmis – ja hyvä niin
Mitä pidempään olet ollut asiantuntijana, esihenkilönä tai muussa vastuutehtävässä, sitä enemmän alat toimia ja ajatella roolisi mukaisesti. Olet se, joka tietää, joka ratkaisee, joka tukee muita. Silloin oppijan rooli tuntuu yllättävän vaikealta. Ehkä jopa uhkaavalta. Siinä piilee kuitenkin mahdollisuus ymmärtää, ettei oppiminen lopu koskaan. Konkarikaan ei ole valmis. Aiempien toimintatapojen hylkääminen ei ole heikkouden, vaan rohkeuden merkki.
Yhä useammassa organisaatiossa pitäisi hyödyntää käänteistä mentorointia, jossa tulokas toimii vastavuoroisesti kokeneemman ajattelun sparraajana. Tavoitteena ei ole roolien kääntäminen päälaelleen, vaan yhteinen oppiminen, jossa molemmat antavat ja saavat. Kysymykset kuten “Miten sinä tämän tekisit?” voivat avata ovia uudenlaiseen ymmärrykseen ja tehdä näkyväksi osaamista, jota ei muuten huomata.
Käänteinen mentorointi ei edellytä mitään virallista ”mentorointiohjelmaa”. Sitä voi tapahtua työpaikan arjessa, yhteisissä projekteissa, kahvipöytäkeskusteluissa tai uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Sille on vain tärkeää varata aikaa.
Oppimiskyky on kilpailutekijä
Työelämä muuttuu. Se, mikä toimi vielä eilen, ei välttämättä toimi huomenna. Pelkkä kokemus ei tällaisessa maailmassa riitä. Konkarina sinulla on hiljaista tietoa, näkemystä ja pitkäjänteisyyttä. Todellinen vahvuus piilee siinä, että et jää paikalleen, vaan kysyt, kuuntelet ja kehityt edelleen. Juuri oppimiskyky erottaa asiantuntijan muista asiantuntijoista.
Voit aloittaa yksinkertaisesti: pysähdy ja kysy uudelta työkaveriltasi: “Miten sinä tämän tekisit?” Saatat kuulla vastauksen, joka ei ainoastaan kehitä työtäsi, vaan myös avaa jotain uutta sinussa itsessäsi. Siinä piilee ammattilaisen todellinen kilpailuetu.
Keneltä sinä voit oppia tänään?
***
Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.