Tämä tarina kertoo siitä, mihin kaikkialle tanssijan, toimittajan ja bisnesnaisen urasta haaveillut nuorinainen on edennyt työelämässään.
Hanna Kekäläinen sai tradenomiksi valmistuttuaan osastosihteerin äitiysvapaasijaisuuden Instrumentarium Oyj:ltä. Työnkuvaan kuului perinteisiä toimistotehtäviä, kuten laskutusta. Vaikka Hanna oli kiitollinen työpaikasta, hän kaipasi jotain luovempaa.
”Määräaikaisuuden jälkeen halusin kokeilla journalistin työtä, mistä olin haaveillut pitkään. Olin kirjoittanut muutamia juttuja Instrumentariumin henkilöstölehteen ja viestintä oli ollut myös pääaineeni, joten tunsin riittävää itsevarmuutta ryhtyä toimittajaksi. Hain freelancetöitä lähettämällä kirjeitä lehtien toimituksiin ja sainkin pian töitä.”
Ensimmäisen haastattelun Hanna kirjoitti Painonvartijat-lehteen. Sittemmin hän kirjoitti päätoimisesti muun muassa Annaan, Meidän perhe -lehteen ja Hymyyn. Tämä 2,5 vuoden jakso oli tärkeä hänen urallaan, koska se oli ensimmäinen kosketus täysipäiväiseen yrittäjyyteen.
Toimittajavuosien jälkeen Hanna perusti perheen ja jäi kotiin muutamaksi vuodeksi. Perheeseen syntyi kaksi lasta peräkkäin. Kun tuli aika palata takaisin työelämään, Hanna halusi vaihtaa alaa.
Tapahtuma- ja pitopalvelualalle
”Päädyin puolivahingossa työllistämispalvelun haastatteluun, jossa minulle tarjottiin aluksi palkatonta harjoittelupaikkaa. Vastuulla oli tapahtumapuolen myyntityö ja myyntitiimin perustaminen ravintola-alan yritykseen. Monipuolinen tehtävä kiehtovalla toimialalla houkutteli. Valitsin tämän villin kortin, vaikka minulle tarjottiin myös vakituista työtä toisaalla.”
Tuohon aikaan yrityksellä, nykyisellä Soupster Groupilla, oli vain muutama ravintola. Samalla viikolla, kun Hanna aloitti työt, avattiin ensimmäinen Dylan-ravintola Arabianrantaan. Kuuden kuukauden harjoittelujakson jälkeen työ vakinaistettiin. Hanna luotti vaistoonsa, vaikka oli lähtenyt mukaan sokkona.
Tulevien vuosien aikana yritys kasvoi huimaa tahtia. Hannan myyntivastuu laajeni ja lopulta hän vastasi catering-yksikön liiketoiminnasta. Hänestä tuli johtoryhmän jäsen ja osakas. Päivät täyttyivät myynnistä ja johtamisesta. Hanna seurasi toimitusjohtajan työtä vierestä ja oppi tältä valtavan paljon. Vuodet vierivät.
”Olen sielultani ennen kaikkea taiteilija ja aloin väsymään työssä, jossa en päässyt toteuttamaan tuota puolta itsestäni. Olin soittanut 4-vuotiaasta lähtien pianoa ja toiminut soitonopettajana teini-ikäisestä kolmekymppiseksi. Opettaminen oli jäänyt sivuun ja melkein pianon soittaminenkin vuosikymmenen ajaksi.”
Pitkän rupeaman jälkeen Hanna jättäytyi pois Soupsterilta. Hän ehti olla yrityksessä 9,5 vuoden ajan. Yhteys yritykseen kuitenkin säilyi ja Hanna on edelleen yrityksen osakas.
Sinne minne sydän kutsuu
”Oli vuosi 2018. Tästä eteenpäin päätin seurata omaa sydäntäni. En tiennyt aluksi ollenkaan, mitä tulen tekemään. Aloin jälleen soittamaan pianoa ja opettamaan sitä muille. Tajusin että osaan myös säveltää. Se oli käännekohta, mikä tuntui avaavan aivan uudenlaisen elämän.”
Hanna alkoi opiskella vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Seuraavan vuoden hän kartutti uutta ammattitaitoa ja kokemusta. Hän halusi ymmärtää enemmän ihmisestä, hyvinvoinnista ja maailmasta. Seuraavaksi Hanna alkoi maalata. Sekin taito oli ollut piilossa kaikki nämä vuodet. Pian julkaistiin kaksi Hannan tekemää pianonsoiton oppikirjaa.
”Nyt syksyllä eräänä lauantaiaamuna sain yhtäkkiä hampaita pestessäni idean, että voisin avata oman piano- ja taidestudion. Idea yllätti niin itseni kuin läheisenikin. Asiat etenivät vauhdilla ja jo neljä viikkoa myöhemmin juhlittiin Piano & Art Studio Ullanlinnan avajaisia. Tässä konseptissa pystyn yhdistämään intohimojani, kuten pianonsoiton opetuksen, säveltämisen ja galleristin työn.”
Hanna kokee, ettei olisi nykyisessä tilanteessaan ilman Soupster-kokemusta. Se toi taitoja, itseluottamusta, vahvuutta ja rohkeutta yrittäjyyteen. Se vaati paljon, mutta antoi eväät tulevaan. Silti työ, mitä hän on tehnyt henkilökohtaisen kasvun saralla, on ollut tärkeimpiä tekijöitä uralla.
”Hienoja asioita ei tehdä pelkästään tiedolla ja kokemuksella, vaan myös intuitiolla ja sydämellä.”
Ei viisivuotissuunnitelmia
Hanna ei suunnittele työelämäänsä ja uraansa vuosiksi eteenpäin, eikä halua mukautua mihinkään valmiiseen konseptiin. Hän haluaa luoda omia juttujaan, ja uskoo ideoiden syntyvän itsestään, kun seuraa aidosti inspiraatiota ja innostusta.
”Olen nyt linjassa itseni kanssa. En halua elää maanantaista perjantaihin niin, että odotan viikonloppua. Tai tehdä töitä 11 kuukautta odottaen kesälomaa. Haluan tehdä sellaista työtä, mistä en tarvitse lomaa. Nyt en koe edes, että arkipäiväni ovat ”työpäiviä”.”
Hanna kehottaa kuuntelemaan itseään ja kehoaan. Jos ei voi hyvin, ei tee oikeita asioita. On myös tärkeää tunnistaa omat uskomukset, pelot ja rajoitteet. Entiset työkaverit tuntevat todennäköisesti hieman erilaisen Hannan. Aiemmin häntä olisi kuvailtu ehkä ennen kaikkea kunnianhimoisena ja jämäkkänä työkaverina.
Entä miten läheiset kuvailisivat sinua?
”Hullunrohkeana ja inspiroivana ihmisenä, joka luottaa elämään enemmän kuin kukaan. Niin ja tanssijan urakin on osittain toteutunut, sillä tanssin aktiivisesti salsaa ja muita lattaritansseja.”
Hannan nettisivu
Hannan IG-tilit: @piano.art.studio ja @hannakekalainen
Haastattelu ja teksti: Tiina Äijänaho/Urasirkus 11/2024
Kuvat: Hannan oma arkisto
Lue muita uratarinoita täältä.