Gunta Ahlfors – opiskelijajärjestöaktiivista Väestöliiton palvelupäälliköksi

Tämä tarina kertoo, miten matemaattisesti lahjakas opiskelija kerrytti kansainvälistä kokemusta yliopistoaikana, tuli Suomeen, oppi kielen 1,5 vuodessa ja työskentelee nyt Väestöliitossa.

Järjestöaktiivin elämää yliopistossa

Gunta Ahlfors kävi aikoinaan hyvin vaativan fysiikka-matematiikkapainotteisen lukion Riikassa. Pääsykokeet avasivat hänelle oven Latvian yliopiston taloustieteelliseen tiedekuntaan.

Yliopisto tuntui huomattavasti helpommalta opiskelulta kuin mitä lukiossa oli ollut. Oli enemmän vapautta ja aikaa. Osallistuin kansainvälisen opiskelijajärjestön AIESEC:in tapahtumaan, ja päädyin aika nopeasti sinne aktiiviseksi toimijaksi.

Gunta koordinoi vaihto-ohjelmia ja osallistui muun muassa konferenssin järjestämiseen Argentiinassa. Opiskelun ja järjestötyön ohella hän työskenteli konferenssivieraiden asiakaspalvelutiimin vetäjänä konsulttiyrityksessä ja myyjänä lentokentän Taxfree-kaupassa. Kiireisimpinä aikoina hänellä oli käytössään kaksi työkännykkää ja oma kuski.

Kandiopintojen loppusuoralla Gunta tuli vaihto-ohjelmaan Suomeen Karjaalle. Ohjelman aikana perehdyttiin EU:hun ja vierailtiin Brysselissä ja Lontoossa. Maisteriopintojen ajaksi hän palasi Riikaan.

Suomeen, uuteen kotimaahan

Gradua kirjoittaessaan Gunta oli jo kaukosuhteessa suomalaisen miehen kanssa. Kirjastojen ansiosta gradun tekeminen onnistui paremmin Suomessa, joten Gunta vietti aikaa täällä. Valmistumisen jälkeen hän muutti Suomeen pysyvästi.

Heti muutettuani aloin etsimään töitä. Olin varma nopeasta työllistymisestä, koska osasin englantia ja työkokemusta oli kertynyt. Suomen kieli tuntui kuitenkin olevan kynnyskysymys yllättäen myös isoissa kansainvälisissä yrityksissä.

Työllistymisvaikeudet turhauttivat Guntaa. Hän päätti oppia suomen kielen ja osallistuikin intensiivikursseille. Vuoden päästä Amiedun (nykyinen Taitotalo) ohjaava opettaja etsi harjoittelijaa kirjastoon. Gunta haki paikkaa ja sai sen.

Myöhemmin tämä sama opettaja, joka toimi eräänlaisena vapaaehtoisena mentorina, kannusti Guntaa hakemaan suunnittelijan paikkaa TE-keskuksen (nykyinen ELY-keskus) F.E.C.-ohjelmasta.

Hain paikkaa ja tulin kakkoseksi. Valittu henkilö ei kuitenkaan ottanut paikkaa vastaan ja sain ensimmäisen täysin suomenkielisen työpaikkani. Oli myös onnea matkassa, kun minusta tuli silloin ainoa ulkomaalaistaustainen työntekijä noin 200 henkilön virastossa.

Työnhakua ja pienyrittäjyyttä

Gunta työskenteli TE-keskuksessa kolme vuotta eli projektin loppuun saakka. Oli vuosi 2008 ja tuli lama. Kahden vuoden ajan Gunta etsi aktiivisesti töitä ja sai lisäansioita tekemällä lasitaidetta.

Olin sattumalta torilla myymässä lasitaidetta, kun jälleen sama tuttu opettaja Amiedusta soitti. Hän pyysi minua kertomaan tarinani Amiedun kotoutumispalveluiden vuosijuhlassa. Lupauduin tehtävään.

Tilaisuuden jälkeen Gunta esiteltiin koulutuspäällikölle, jolta hän rohkaistui kysymään töitä. Tapaaminen sovittiin heti seuraavalle viikolle. Työhaastattelun sijasta vastassa odottikin työsopimusluonnos ohjaavan opettajan tehtävään. Seuraavat kaksi vuotta vierähtivät tässä tehtävässä.

Mentorointi avain työelämään

Väestöliiton projektista Gunta kuuli kaverinsa kautta. Kyseessä oli kolmen vuoden Womento-hanke, missä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajanaisille etsittiin mentoreita.

Tämä projekti oli juuri sellainen, mihin halusin mukaan! Epävirallinen mentorini oli ollut avain suomalaiseen työelämään. Suomeen tultuani itsetunto laski työttömyyden vuoksi, mutta mentorini avulla pääsin eteenpäin. Tämä työ oli mahdollisuus varmistaa, että useampi koulutettu maahan muuttanut saa samanlaista tukea.

Hanke sai pysyvän rahoituksen. Gunta on ollut pian 11 vuoden ajan Väestöliitossa. Hän oli välillä ESR-hankkeessa kehittämässä työnantajarajapintaa siinä, miten työnantajat voivat paremmin tunnistaa maahanmuuttajien osaamista ja potentiaalia. Projektin tuloksena syntyi opas ”Kielitietoinen rekrytointi ja työyhteisö”.

Työelämän arvoina vapaus ja vastuu

Gunta haluaa tehdä työtä, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Hän haluaa edistää muutosta, kehittää parempaa työelämää ja olla luottamuksen arvoinen.

Aktiivisuus on vienyt hänet siirtolaisuusinstituutin hallitukseen ja Suomen Messujen hallintoneuvostoon sekä muihin luottamustehtäviin. Vapaus tehdä työtä omalla tavalla ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat Guntalle tärkeitä kannustimia työelämässä.

Mitä haluaisit sanoa suomen kielen opiskelusta?

Kielen opiskelua ei helpota se, että kaikki sanovat suomen olevan vaikea kieli. Itselläni ei ole ollut kielipäätä, mutta yhtenä päivänä vain hoksasin suomen kielen ”matemaattisen” logiikan. Sen jälkeen ei tarvinnut kuin opetella lisää sanoja. Tietysti myös suomenkielinen puolisoni oli tärkeä tuki kielen oppimisessa.

Gunta Ahlfors LinkedIn
Haastattelu ja teksti: Tiina Äijänaho/Urasirkus 08/2023
Kuva: Jani Laukkanen

Lue myös Tuire Katajamäen uratarina!

***

Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.

Yksi kommentti artikkeliin ”Gunta Ahlfors – opiskelijajärjestöaktiivista Väestöliiton palvelupäälliköksi”

Jätä kommentti