Kun mietimme uutta työpaikkaa, huomio kiinnittyy helposti osaamiseen. Minkälaista osaamista työpaikka tarvitsee ja mitä minä osaan? Riittääkö kokemukseni, täytänkö vaatimukset ja pystynkö vakuuttamaan rekrytoijan siitä, että juuri minulla olisi tehtävään annettavaa?
Sen jälkeen saatamme pohtia sopivuuttamme työyhteisöön ja niin sanottua henkilökemiaa. Minkälainen olen työntekijänä, miten työskentelen muiden kanssa ja sovinko tähän porukkaan? Yksi kysymys jää usein vähemmälle huomiolle: sopiiko tämän työpaikan kulttuuri minulle?
Sain idean tähän kirjoitukseen ammattiliiton tilaisuudessa, jossa keskusteltiin työkyvyn rakentamisesta muuttuvassa työelämässä. Keskustelussa puitiin kulttuurin merkitystä työkyvylle. Kulttuurin ja ihmisen yhteensopivuus on ehkä yksi työuran aliarvioiduista kysymyksistä.
Hyväkin työpaikka voi olla sinulle väärä
Työpaikan kulttuuri ei tarkoita vain arvoja verkkosivuilla, yhteisiä aamiaisia tai sitä, onko työpaikalla rento tunnelma. Se ei ole aina myöskään sitä, minkälaista somessa hehkutetaan sen olevan. Todellinen kulttuuri näkyy siinä, miten työpaikalla oikeasti toimitaan tavallisen työpäivän aikana.
Miten sinua johdetaan? Kuinka tarkasti tekemistäsi seurataan? Saatko päättää itse, miten työsi teet? Miten paljon voit vaikuttaa omaan työhösi? Mitä tapahtuu, jos olet eri mieltä? Miten virheisiin suhtaudutaan? Minkälainen työntekijä saa arvostusta, vastuuta ja etenemismahdollisuuksia?
Joissakin konsulttiyrityksissä pitkistä päivistä voi muodostua kirjoittamaton oletus ja joissakin myyntiorganisaatioissa arkea ohjaavat vahvasti luvut, määrät ja suoritukset. Yhdessä työpaikassa saat tai joudut tekemään työsi hyvinkin itsenäisesti, kun toisessa esihenkilö mikromanageeraa ja korostaa direktio-oikeuttaan pienissäkin asioissa.
Mikään näistä ei vielä yksin kerro, onko työpaikka hyvä vai huono, ja talon sisällä ja tiimien välillä on isoja eroja. Kaksi ihmistä voi myös kokea saman työpaikan täysin eri tavalla. Yksi nauttii vahvasta yhteisöllisyydestä ja jatkuvasta yhdessä tekemisestä, toinen tarvitsee enemmän rauhaa ja itsenäisyyttä. Yksi pitää selkeistä rakenteista ja tarkasti määritellyistä vastuista, toinen kokee ne nopeasti rajoittaviksi. Yhdelle kilpailullinen ympäristö antaa energiaa, toiselle se alkaa vähitellen syödä sitä.
Kyse ei siis ole siitä, että työpaikan kulttuuri olisi hyvä tai huono, vaan siitä, mitä se tekee juuri sinulle.
Kulttuuri näkyy usein vasta sisältäpäin
Työpaikkailmoituksesta voi päätellä tehtävän sisällön, tavoitteet, työajan ja ehkä jotain eduistakin. Kulttuurin arvioiminen on paljon vaikeampaa.
Organisaatiot kertovat mielellään parhaat puolensa. Todellisuus paljastuu arjessa. Siinä, kuka saa tehdä päätöksiä. Siinä, miten kiireessä toimitaan. Siinä, saako keskeneräisyyttä näyttää. Siinä, miten johto suhtautuu epäonnistumisiin ja miten ihmisille puhutaan silloin, kun asiat eivät mene suunnitelmien mukaan.
Mielenkiintoista on myös se, mistä työpaikalla palkitaan. Arvostetaanko ihmistä, joka tekee työnsä hyvin ja pitää samalla rajoistaan kiinni, vai sitä, joka venyy aina vähän enemmän? Saako näkyvyyttä yhteistyöllä vai sillä, että pitää eniten ääntä itsestään? Onko tehokas työntekijä se, joka saa paljon aikaan, vai se, joka näyttää olevan linjoilla yötä päivää?
Tällaiset asiat kertovat kulttuurista enemmän kuin yksikään lause yrityksen verkkosivuilla.
Väärä yhteensopivuus voi näyttää omalta epäonnistumiselta
Jos olemme pitkään ympäristössä, joka on ristiriidassa meille tärkeiden asioiden kanssa, alamme helposti etsiä ongelmaa itsestämme. Miksi en enää jaksa? Miksi ärsyynnyn jatkuvasti? Miksi en saa itsestäni samalla tavalla irti kuin ennen? Olenko muuttunut hankalaksi, epämotivoituneeksi tai huonommaksi työntekijäksi?
Kyse voi olla jostain täysin muusta.
Hyvin itsenäisesti työskentelevä ihminen voi huonosti ympäristössä, jossa kaikkea kontrolloidaan. Yhteistyöstä voimaa saava väsyy kulttuurissa, jossa jokainen pärjää omillaan. Kehittämisestä innostuva turhautuu organisaatiossa, jossa tärkeintä on tehdä asiat kuten ennenkin. Ihminen, jolle oikeudenmukaisuus on tärkeää, kuormittuu voimakkaasti ympäristössä, jossa päätökset tehdään sattumanvaraisesti tai suosimalla aina samoja henkilöitä.
Ratkaisu ei kuitenkaan aina voi olla se, että yrittää sopeutua olemalla vähän vähemmän oma itsensä.
Entä jos työpaikkoja ei oikeasti voi valita?
Tässä kohtaa on kuitenkin tärkeää tunnistaa työelämän todellisuus. Työpaikan saaminen on tällä hetkellä kiven alla, ja harvemmin työnhakija on tilanteessa, että pöydällä on viisi tarjousta ja niistä voi rauhassa valita omaan arvomaailmaan ja työskentelytapaan parhaiten sopivan.
Jos työttömyys pitkittyy, määräaikaisuus on päättymässä tai toimeentulo muuten mietityttää, kulttuurinen yhteensopivuus ei välttämättä ole ensimmäinen asia, jonka perusteella työpaikan voi valita. Joskus työ otetaan vastaan, koska työtä tarvitaan. Joskus tehtävä kiinnostaa, vaikka kulttuurissa olisi asioita, jotka eivät tunnu omilta. Ja jokaisessa työpaikassa joutuu tekemään kompromisseja. En ole kuullut vielä kaikin puolin täydellisestä työpaikasta.
Tässä onkin sitten ristiriita. Voimme tietää hyvinkin tarkkaan, millainen työympäristö meille sopii, mutta emme voi sellaista valita (tai emme tiedä mistä sellaisen löytäisi). Työelämän realiteetit, oma elämäntilanne ja toimeentulo asettavat rajoja sille, kuinka paljon voimme optimoida työelämäämme.
Omien tarpeiden tunnistaminen ei ole kuitenkaan turhaa. Päinvastoin. Jos tiedän, että esimerkiksi pomon niskaan hengittäminen kuormittaa, ymmärrän paremmin omaa toimintaani. Voin miettiä, mihin pystyn itse vaikuttamaan, mistä voin neuvotella ja mistä en oikeasti halua joustaa.
Tärkeintä ei ole löytää täydellistä työpaikkaa. Sellaista tuskin on olemassakaan. Tärkeämpää on tunnistaa, millaisessa ympäristössä pystyt tekemään työsi hyvin ilman, että joudut jatkuvasti toimimaan itseäsi vastaan.
Mitä sinä tarvitset voidaksesi hyvin?
***
Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.