Vuoden vaihtuessa yrityksissä tehdään tilinpäätöksiä ja ihmiset pysähtyvät pohtimaan mennyttä ja tulevaa vuotta. Ajattelin itse tarkastella suomalaista työelämää jonkinlaisena ”välitilinpäätöksenä”. En ota tällä kertaa kantaa työmarkkinoihin tai työllisyyslukuihin, vaan siihen, miten Suomessa tehdään työtä ja miltä työelämä tuntuu arjessa – ja miten siitä voisi tehdä paremman. Tutkimustietoa ja inspiraation lähteet löytyvät kirjoituksen lopusta.
Työelämästä puhutaan usein kahdesta näkökulmasta. Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalainen työelämä on varsin joustavaa, tasa-arvoista ja luottamukseen perustuvaa. Samaan aikaan sitä kuitenkin leimaa kiire, tehokkuusvaatimukset, kuormitus ja epävarmuus. Nämä kaksi näkökulmaa eivät sulje toisiaan pois, vaan ne kulkevat sujuvasti rinnakkain.
Työ on helpottunut ja kiristynyt
Työ on monella tapaa helpottunut. Joustoja on niin työajassa kuin -paikassakin ja hierarkiat ovat matalampia. Vaikka en haluaisi enää edes puhua koronasta, se toimi silti selkeänä murroskohtana. Sen jälkeen erilaisia työn tekemisen tapoja ei ole enää kyseenalaistettu, vaan niitä pidetään itsestään selvinä, vaikkakin viime aikoina monet työnantajat ovat nostaneet etätyön jälleen keskusteluun. Yritykset suhtautuvat aiempaa sallivammin sivutöihin ja monipuoliseen osaamisen kehittämiseen. Tätä ei enää nähdä uhkana, vaan jopa etuna.
Työelämä on kiristynyt henkisesti. Vastuu ei koske enää vain omia työtehtäviä, vaan myös työn suunnittelua, ajankäyttöä, kehittymistä ja omaa hyvinvointia. Työntekijältä odotetaan jatkuvaa itseohjautuvuutta ja sopeutumiskykyä. Epävarmuus työn jatkuvuudesta tai toimeentulosta voi olla kuormittavaa, vaikka työ itsessään olisi mielekästä ja yhteisö toimiva. Muuttuvat odotukset edellyttävät myös uusia välineitä ja toimintatapoja, joita ei ole aina tarjolla.
Hiljainen tieto – alihyödynnetty voimavara
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta ja tulevaisuuden taidoista, mutta vähemmän siitä, miten olemassa olevaa osaamista ja hiljaista tietoa tunnistetaan ja hyödynnetään organisaation sisällä. Koska sinulta on viimeksi kysytty, mitä kaikkea oikeasti osaat ja miten se voisi hyödyttää myös työnantajaa? Usein se arvo huomataan vasta silloin, kun tekijä lähtee organisaatiosta. Vaikka työnhakijoita olisi tarjolla korvaamaan lähtijän, menetetään sellaista hiljaista tietoa, mitä ei voi korvata nopeasti – tai ehkä ollenkaan.
Hyvien perehdytys- ja koulutusohjelmien lisäksi tarvitaan tilaa keskustelulle ja ajattelulle. Dialogin kautta tieto jäsentyy ja kehittyy, mutta sille ei varata aikaa arjen pyörityksessä tai se nähdään ”tyhjäkäyntinä”. Hallinnollista työtä ja raportointia lisätään kyllä herkästi, mutta toiminnan todellinen kehittäminen vaatii pysähtymistä ja kohtaamisia.
Tekoälytyökalut vähentävät rutiinitehtäviä ja antavat aikaa ajatteluun ja oman työn kehittämiseen. Samalla ne toki vähentävät rutiinitehtäviin tarvittavaa työvoimaa, jos tavoitteena on pelkkä tehokkuus. Asiantuntijayritysten kannattaisikin tarkastella tekoälyä kilpailukyvyn näkökulmasta ja hyödyntää sen tuoma lisäaika asiantuntijoiden osaamisen ja työn kehittämiseen – ja sitä kautta koko organisaation uudistumiseen.
Epävarmuus tekee varovaiseksi?
Suomalaisessa työelämässä arvostetaan suoraa puhetta, mutta silti monissa työyhteisöissä vältellään vaikeita asioita. Tämä ei useinkaan johdu huonosta ilmapiiristä, vaan epävarmuudesta ja luottamuspulasta. Varovaisuus näkyy esimerkiksi palautteen välttelynä, varman päälle pelaamisena ja keskustelun pinnallisuutena.
Vaikka työ koetaan usein kiireiseksi, työyhteisön ilmapiiri on monesti hyvä. Tämä kertoo halusta toimia rakentavasti, mutta voi samalla peittää epäselvyyksiä työn organisoinnissa ja rooleissa sekä jatkuvasti muuttuvia tehtäviä. Tällöin aikaa ja tilaa syvälliselle vuorovaikutukselle jää vähän, mikä vaikeuttaa aitoa keskustelua ja yhteistä kehittämistä.
Luottamuksen rakentaminen nousee tällaisessa tilanteessa keskeiseen rooliin. Tasavallan presidentti Alexander Stubb mainitsi uudenvuodenpuheessaan välittämisen. Toisten huomioiminen, kuunteleminen ja arvostus ovat organisaation toiminnan perusta. Luottamus syntyy arjen teoilla. Välittämisen kulttuuri ei poista työn paineita, mutta se luo pohjan, jossa ihmiset uskaltavat ajatella, oppia ja kehittyä yhdessä.
Merkityksellisyyden kaipuu ja odotukset
Monille asiantuntijoille työn merkityksellisyys on keskeinen motivaation lähde. Silti merkityksestä tulee usein yksilön ”oma projekti”. Organisaatioilla on strategioita, arvoja ja visioita, mutta työntekijä jää helposti yksin pohtimaan omaa rooliaan kokonaisuudessa. Mitä enemmän jätetään rivien väliin tulkittavaksi, sitä enemmän syntyy vääriäkin oletuksia.
Epävarmuutta voidaan vähentää tekemällä odotuksista näkyviä ja keskusteltavia. Johto ja esihenkilöt voivat selkeyttää, miksi tietyt asiat ovat tärkeitä ja mitä niillä tavoitellaan. Työntekijöille tämä antaa mahdollisuuden suunnitella työtään mielekkäämmäksi ja vähentää jatkuvaa sopeutumista epäselviin tavoitteisiin.
Organisaatioiden tulisi panostaa systemaattisesti olemassa olevan osaamisen tunnistamiseen ja hiljaisen tiedon jakamiseen. Kokeneiden työntekijöiden syväosaaminen ja joskus kriittinenkin näkökulma ovat voimavara, eivät uhka. Erimielisyyksiä ei pitäisi piilottaa, vaan niille tulisi luoda turvallisia foorumeita.
Uskoa tulevaan
Jos seuraa vain uutisotsikoita, suomalainen työelämä tuntuu olevan monella tavoin kriisissä. Työmarkkinatilanne on vaikea ja työttömyysluvut huolestuttavat. Jos keskitymme vain negatiivisiin uutisiin, tulevaisuudenusko rapautuu kokonaan. Jotta emme lamaannu ja mene virran mukana kohti tuntematonta, on tärkeä nostaa esiin myös positiivisia asioita ja rakentaa niiden avulla luottamusta työelämään ja tulevaisuuteen.
Suomalaisessa työelämässä on edelleen vahva arvopohja: tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, luottamus ja matala hierarkia. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on monilla mittareilla hyvällä tasolla, ja joustavat työnteon tavat tukevat jaksamista. Työn merkityksellisyys ja elinikäinen oppiminen korostuvat, ja teknologia tarjoaa mahdollisuuksia, jos sitä käytetään ihmislähtöisesti.
Kun näitä vahvuuksia vahvistetaan ja panostetaan työhyvinvoinnin johtamiseen, osaamisen kehittämiseen ja avoimeen keskusteluun, suomalaisella työelämällä on hyvät edellytykset kehittyä kestävästi. Siten myös tulevaisuudenusko vahvistuu.
Mitä ajatuksia sinulle herää suomalaisesta työelämästä?
Inspiraation lähteitä:
Tulevaisuuden Terve työelämä -webinaarisarja
Suomalainen työ: Katse työelämäindeksiin
Työterveyslaitos: Työelämän suunta – skenaarioita työn tulevaisuudesta
***
Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.