Uravalmennus herättää usein paljon kysymyksiä. Mitä siellä oikeastaan tehdään? Pitääkö valmennukseen tulla valmiin suunnitelman kanssa? Entä voiko uravalmentaja kertoa, mikä työ tai ala on juuri minulle oikea?
Nämä ovat ymmärrettäviä kysymyksiä, mutta ne perustuvat usein väärään mielikuvaan uravalmennuksesta. Uravalmentajan tehtävä ei ole kertoa, mitä sinun pitäisi tehdä tai toimia. Hän ei voi sanoa toisen puolesta, mikä vaihtoehto on paras. Jos työelämän kysymyksiin olisi olemassa oikeita vastauksia, niitä voisi etsiä hakukoneesta tai lukea kirjasta.
Todellisuudessa uravalmennuksessa tapahtuu jotain paljon mielenkiintoisempaa. Siinä pysähdytään tarkastelemaan valmennettavan tilannetta tavalla, johon harvemmin arjessa on aikaa tai mahdollisuutta. Tavoitteena on ymmärtää, mistä nykyinen tilanne on syntynyt ja millaisia vaihtoehtoja sen rinnalla todella on.
Oman tilanteen arvioiminen on yllättävän vaikeaa
Moni ajattelee tuntevansa oman työuransa paremmin kuin kukaan muu. Näinhän se onkin. Kukaan ulkopuolinen ei tunne kokemuksiasi, vahvuuksiasi tai haaveitasi kuten sinä tunnet. Joskus asiaa katsoo kuitenkin itse liian läheltä ja asioille sokeutuu.
Oma osaaminen tuntuu tavalliselta ja itsestään selvältä, koska sen kanssa elää joka päivä. Työuran aikana tehdyt valinnat alkavat näyttävät ainoilta mahdollisilta, vaikka todellisuudessa vaihtoehtoja on paljon enemmän. Ulkopuolisen kanssa keskustelu tuo uusia näkökulmia. Tästä uravalmennuksessa on siis kyse.
Mitä ensimmäisellä tapaamisella tapahtuu?
Keskustelu alkaa yleensä nykyisestä tilanteesta. Missä olet nyt? Miten olet päätynyt tähän? Mikä työssä toimii hyvin ja mikä saa pohtimaan muutosta? Mitä olet jo kokeillut ja minkälaisia ajatuksia tulevaisuus herättää? Keskustelun kautta hahmottuu varsin nopeasti, miten puhut omasta osaamisestasi ja minkälaisia uskomuksia sinulla on itsestäsi.
Usein kaikkein kiinnostavimmat havainnot syntyvät siitä, mitä pidät niin itsestään selvänä, ettet tule edes maininneeksi sitä. Moni yllättyy huomatessaan, kuinka paljon osaamista on kertynyt vuosien aikana ilman, että sitä on itse osannut sanoittaa.
Pitääkö tietää, mitä haluaa?
Ei tarvitse. Itse asiassa epävarmuus on yksi tavallisimmista syistä hakeutua uravalmennukseen. Harva tulee vastaanotolle valmiin urasuunnitelman kanssa. Paljon yleisempää on, että nykyinen työ ei tunnu enää omalta ja seuraava askel on vielä epäselvä.
Tällaisessa tilanteessa voi olla houkuttelevaa odottaa, että ratkaisu kirkastuisi itsestään. Käytännössä näin tapahtuu melko harvoin. Ajatukset alkavat helposti kiertää samaa kehää, jolloin samat vaihtoehdot ja samat epäilykset toistuvat yhä uudelleen.
Uravalmennuksen tarkoitus ei ole nopeuttaa päätöksentekoa väkisin. Joskus tärkeintä on hidastaa hetkeksi, jotta päätöksen voi tehdä tietoisemmin.
Kuinka monta tapaamista tarvitaan?
Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, eikä sellaista voi edes luvata. Jos tavoitteena on esimerkiksi valmistautua työhaastatteluun, päivittää ansioluettelo tai sparrata työnhakua, muutama tapaaminen riittää hyvin. Jos taas pohdit laajempaa uramuutosta tai haluat ymmärtää paremmin omaa suuntaasi työelämässä, prosessi vie usein enemmän aikaa.
Tärkeämpää kuin tapaamisten määrä on se, että niiden välillä on aikaa ajatella. Oivallukset syntyvät harvoin pelkästään tapaamisten kautta. Usein ne tulevat vastaan vasta myöhemmin työmatkalla tai kävelyllä, kun alitajunta raksuttaa aiempien keskustelujen pohjalta.
Kaikki uravalmentajat eivät tee samaa työtä
Uravalmentajaa etsiessä huomaa nopeasti, että samalla nimikkeellä työskentelee hyvin erilaisia ammattilaisia. Valinta kannattaa tehdä huolellisesti. Jollakin on pitkä tausta rekrytoinnista ja henkilöstötyöstä, jolloin vahvuutena on työnhaun ja rekrytointiprosessien tuntemus. Psykologin tai lyhytterapeutin tausta auttaa puolestaan tilanteissa, joissa työelämän kysymykset liittyvät kuormitukseen, jaksamiseen tai epävarmuuteen.
Tietty tausta tai lähestymistapa ei ole toista parempi. Olennaisempaa on pohtia, minkälaista tukea itse tarvitset ja miten kemiat kohtaavat valmentajan kanssa. Tätä voi kartoittaa esimerkiksi puhelinkeskustelun kautta.
Miten valita itselle sopiva uravalmentaja?
Koulutus ja kokemus ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin kerro, millaista valmennus käytännössä on. Kannattaa tutustua myös siihen, miten uravalmentaja ajattelee työelämästä, millaisista aiheista hän kirjoittaa ja millaisia arvoja hänen työskentelystään välittyy.
Yhtä tärkeää on se, syntyykö keskustelussa tunne, että voit puhua avoimesti keskeneräisistäkin ajatuksista. Työelämän suuret kysymykset eivät ratkea toisen antamilla valmiilla vastauksilla, saati painostuksen alla. Ne ratkeavat vähitellen keskustelujen ja toiminnan kautta. Ne ratkeavat, kun uskallat pohtia asioita ääneen turvallisissa kohtaamisissa.
Hyvä uravalmentaja ei tee päätöksiä puolestasi, kiirehdi tai tarjoa omia ratkaisujaan. Hän auttaa jäsentämään tilannetta ja luomaan mahdollisuuksia niin, että pystyt tekemään itse omat päätöksesi. Tuen saaminen ja kanssakulkijuus ovat ehkä tärkeimpiä asioita, mitä valmennuksesta oikeasti saa.
Oletko sinä kaivannut työelämässä luottohenkilöä, joka kulkee rinnalla ja jonka kanssa voi sparrailla?
***
Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.