Tämä tarina kertoo Johannan vaiherikkaan uratarinan asiakaspalvelun ammattilaiseksi, joka tekee työtään yrittäjän palolla.
Johanna Herbertsson-Blom valmistui Porin kauppaoppilaitoksesta julkishallinnon merkonomiksi vuonna 1993. Tämä ei ollut mikään tietoinen uravalinta, mutta jätettyään lukion kesken, vaihtoehto tuntui parhaimmalta.
”Olin valmistumisen jälkeen vuoden työttömänä. Aloin olla jo epätoivoinen.”
Sitten hänelle tarjottiin töitä Hesburgerilla, ja siitä alkoikin ensimmäinen pitkä työsuhde. Asiakaspalvelu on aina ollut lähellä Johannan sydäntä, joten hän oli työssä elementissään. Hän eteni nopeasti harjoittelijasta vakituiseksi ja vuoropäällikköharjoittelijasta vuoropäälliköksi.
”Tein usein muidenkin tuurausvuoroja oman vuoroni lisäksi. Nuorena jaksoi. Muistelen aikaa lämmöllä – löysinhän mieheni ja upean ystävän samasta työpaikasta.”
Vuonna 1997 Johanna otti vuorotteluvapaata ja lähti Länsi-Suomen Opistoon opiskelemaan englantia. Sieltä palattuaan hän koki Hesburger-uran tulleen loppusuoralle. Johannaa oli aina kiinnostanut historia, antiikki, vanhat talot ja esineet, joten hän päätti lähteä opiskelemaan Ikaalisiin käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen huonekalurestauroijaksi.
Uusia työkuvioita
”Opinnot veivät täysin mennessään. Valmistumisen jälkeen olisin voinut opiskella lisää tai laittaa oman yrityksen pystyyn, koska restauroijien työllisyys ei ole kovin korkea. Päädyin kuitenkin täysin eri maailmaan.”
Johanna pääsi töihin Nakkilan golf-kentälle. Hän ei tiennyt mitään golfista, joten aloitti siltä osin aivan nollasta. Hän toimi asiakaspalvelussa ja hoiti toimistoa. Töitä oli paljon, joten oma mieskin tuli välillä auttamaan. Lopulta hänetkin palkattiin sinne töihin.
Yrittäjyysunelma kyti pinnan alla. Vuonna 2003 Johanna aloitti sivutoimisena yrittäjänä. Entisöintiverstas toimi kotona, mutta hän haaveili koko ajan isommista tiloista. Unelma sisustusmyymälästä Ulvilassa sai muut pyörittelemään päätään. Ajatuksena oli yhdistää vanhojen huonekalujen entisöinti ja moderni sisustaminen.
”Vuonna 2007 unelma toteutui. Avasin Sagan-myymälän, jossa entisöin huonekaluja ja palvelin asiakkaita. Työntekijöiden palkkaaminen tuli pian ajankohtaiseksi. Opiskelin ohessa myös sisustussuunnittelua. Rakastin työtäni yli kaiken.”
Elämää sykleissä
Saganin pyörittäminen oli Johannalle elämäntapa. Moni sanoi hänelle, että tällainen liike pitäisi olla myös Helsingissä. Sitäkin hän harkitsi, mutta rohkeus puuttui.
”Vuodet kuluivat. Huomaan, että elämäni kulkee sykleissä ja aloin kaipaamaan jotain uutta. Väsyin vähitellen työhöni ja sisustus-sanakin aiheutti jo pahaa oloa. Pitkän harkinnan jälkeen oli aika tehdä jotain.”
Johanna sulki myymälän ovet vuonna 2019, mutta verkkokauppa on yhä olemassa. Hän ei tiennyt, mitä tehdä seuraavaksi. Kun on toiminut pitkään yrittäjänä, myyntityö toisen palveluksessa ei kiehtonut. Johanna jäi pariksi vuodeksi kotiin hoitamaan verkkokauppaa ja nauttimaan elämästä. Hän opiskeli myös valokuvaajaksi.
”Aloin kaivata työyhteisöä ja muunlaista tekemistä, joten laitoin LinkedIniin ilmoituksen, että etsin töitä. En olisi uskonut, että sitä kautta voisi saada jotain. Sairaalasta otettiin yhteyttä. Osastosihteereistä oli pulaa ja sieltä kysyttiin, olisinko kiinnostunut työstä. Tottakai olin kiinnostunut!”
Johanna aloitti osastosihteerinä silmäpolilla. Hän piti kyllä työstään, mutta ei kokenut paikkaa omakseen. Hän alkoi etsiä uutta työtä.
Työtä yhteisen hyvän eteen
Harjavallan seurakuntaan haettiin työntekijää kuukauden mittaiseen työsuhteeseen 50 % työajalla. Johanna pääsi haastatteluun.
”Se oli yksi elämäni onnellisimmista päivistä, kun kirkkoherra soitti ja sain työn. Seuraavaksi jännitin viimeiseen asti, palaako virkavapaalla ollut sihteeri takaisin. Hän ei palannut, joten sain jatkaa. Tunteja lisättiin ja nyt olen ollut talossa 3,5 vuoden ajan.”
Johanna hoitaa toimistotehtäviä ja viestinnän ja tiedottamisen vastuita.
”Siinä on hyvät ja huonot puolet, että olet toiminut yrittäjänä ja lähdet palkkatyöhön. Työnteko saattaa mennä välillä överiksi, kun olet tehnyt aiemmin kaiken yksin ja tottunut tekemään pitkää päivää. Nyt täällä on 16 muutakin työntekijää jakamassa työkuormaa.”
Johanna ei halua käydä töissä vain työssä käymisen takia, vaan yhteiseksi hyväksi. Häntä onkin kuvailtu iloiseksi ja ystävälliseksi työmyyräksi, joka lupaa tehdä lähes kaiken muiden puolesta. Yhtenä kehittämiskohteena hän mainitsee sen, että haluaisi oppia sanomaan myös ei.
Jos Johanna ei olisi nykyisissä tehtävissä ja mikä tahansa olisi mahdollista, hän työskentelisi ehkä valokuvauksen ja kirjoittamisen parissa. Siihen voisi yhdistää vielä historian ja kulttuuriperinnön, ehkä antiikin, jolloin hänen asemapaikkansa saattaisi olla edellisessä haavetyössä eli museossa.
Yhtenä haaveena hänellä on myös talo maalla, jossa voisi pyörittää pienimuotoista airbnb- tai bed and breakfast-toimintaa. Siellä voisi olla myös kesäkahvila ja pieni kauppa.
Kiinnostaako yrittäjyys siis edelleen?
”Yrittäjyyttä en kadu päivääkään. Se oli hyvä kokemus ja katuisin varmasti, jos en olisi toteuttanut unelmaani. Opin valtavasti, ja kantapäänkin kautta.”
Johannan LinkedIn-profiili
Saganin verkkosivut
Haastattelu ja teksti: Tiina Äijänaho/Urasirkus 10/2025
Kuva: Johannan oma arkisto
***
Urasirkus julkaisee työelämään ja työnhakuun liittyvää sisältöä omilla nettisivuillaan, LinkedInissa, Facebookissa ja Instagramissa. Laita kanavat seurantaan, jos aihe kiinnostaa. Jos kaipaat henkilökohtaista sparrausta, ole ihmeessä yhteydessä tiina@urasirkus.fi, niin jutellaan voisiko yhteistyöstämme olla apua sinun tilanteeseesi.